lauantai 29. joulukuuta 2012

Meidän joulu

Koska olimme kumpikin mieheni kanssa töissä koko joulun, vietimme hyvin erilaisen joulun kuin vuosiin. Minä olin aaton aaton illassa kymmeneen asti ja jouluaattona minulla alkoi kolme yövuoroa. Miehen taas piti olla aatto aamussa, mutta koska hän tipahti tikapuilta ja satutti jalan oli hän aaton kotona. Joulupäivän hän oli illassa ja tapaninpäivän aamussa. Onneksi silti ehdimme olla yhdessä koko perheen voimin.

Tänä vuonna tuli laitettua joulua varmaan vähiten koskaan. Siivoukset ja joulu sisustus ja piha tuli kyllä laitettua, mutta normaalia myöhemmin. Lahjat ehdin kyllä ihan hyvissä ajoin. Leipomiset ja erilaiset ruuat jäi hyvin paljon vähemmälle laitolle samoin kuin kaikki käsityöt ja värkkääminen. Yhtään havu- tai sammalkranssia ei tullut tehtyä, saippuan valmistuskin jäi ensivuoteen. Lapasia ja sukkia ei valmistunut kuin muutamat ja pienelle kummipojallemme suunnittelin villapaidan tekoa. Kukka-asetelman jäi vain muutamaan vaikka normaalisti teen niitä tosi paljon. No ensi jouluun jäi paljon suunnitelmia ja mietin niiden aloittamista jo todella hyvissä ajoin. No joulu tuli silti vaikka hiukan vähemmällä tekemisellä.

Joulusaunan me saunoimme jo aaton aattona ja silloinkin vasta puoli yksitoista illalla. Aatto aamuna heräsin ajoissa ja laitoin riisipuuron ja luumusopan tulemaan sekä valmistauduin hautausmaa kierrokselle äitini kanssa. Samalla reissulla käymme aina perinteisesti tervehtimässä nuorinta tätiäni.

Puuro ja luumusoppa syötiin miehen kanssa joulurauhan julistuksen aikaan. Nuoriso oli poissa vielä tässä vaiheessa, esikoinen tyttöystävän luona ja he kävivät joulukirkossa. Kuopus oli poikaystävänsä kanssa jouluntoivotus kierroksella ja hautausmaalla.

Kolmelta sitten söimme kaikki yhdessä, kuusi henkeä istui tyytyväisenä syömässä joulun herkkuja ja jokaiselle varmasti löytyi mieleisiä ruokia. (Kuvat jäi täysin ottamatta) Ruokailun jälkeen oli vuorossa lahjojen jako, ja voi niitä onnellisia hyminöitä ja kiittelyjä puolin ja toisin. Kaikki tuntuivat tyytyväisiltä lahjoihinsa. Seuraavaksi olikin vuorossa lähtö veljeni perheen luokse pukkeilemaan. Mieheni on jo kolmatta vuotta heille pukkina ja me muu perhe lähdemme yleensä ilta glögille ja pakettijen avaus avuksi heille.

Onneksi olimme jo valmistelemassa kotiin lähtöä kun sain viestin töistä, että josko pääsisin mahdillisimman pian tulemaan töihin sillä siellä on suuri vesivahinko tapahtunut. No tein sitten kaksitoista tuntisen yön ja aamulla olin tosi väsynyt. Joulupäivä meni suurimmaksi osaksi nukkuen ja illalla sitten takaisin töihin. Mies oli siis töissä ja nuoriso omilla reissuillaan. Tapanina sitten nautiskeltiin yhdessä olosta ja hyvästä ruuasta.

Nämä kaksi joulun jälkeistä päivää olemme miehen kanssa olleet vapailla ja on olleet kuin uusi joulu kun olemme saaneet olla yhdessä. On laitettu ruokaa, levätty ja katseltu telkkaria sekä nautittu suvun kanssa olemisesta. Tälläinen joulu tänä vuonna, erilainen, mutta hyvä silti. On hyvä välillä rikkoa hiukan rutiineja ja huomata, että onnistuu ne asiat erilailla tekemälläkin.





 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti